Heips!
Pian täytyy vaihtaa kalenteri vuodelta 2011 vuodelle 2012. Ensvuoden tavoitteet ovat seuraavat:
Emma
-Kaksi näyttelykäyntiä
-Agilityn alkeiskurssi
-Oppisi käytäytymään kuin kunnon koira!
-Terveenä pysymistä!
Eppu
-Agilitykisoissa starttaus!!!
-Laihtumista(kastraation jälkee poika on vähän lihonut, joten hoikistuminen välttämätöntä)
-Terveenä pysymistä!
Veera
-FB:ssä liityin tapahtumaan: Hei HerkkuPeppu, Otatko haasteen vastaan? KARKITON VUOSI 2012!!
-Parempaan kuntoon
-Olen kiltimpi koirille ja ihmisille
-Opettelen käyttämään kameraa ja kuvaamaan hyvin
Tossa noita nyt onkin... Tuskaa tuottaa Epun kanssa virallisissa starttaus ja karkiton vuosi.
Voin sitten keskiviikkona ilmottaa, että sorruin syömään karkkia. ;)
Treenirikasta, voitokasta ja muuten vain hyvää uutta vuotta kaikille!
lauantai 31. joulukuuta 2011
perjantai 23. joulukuuta 2011
God jul !
Hyvää joulua kaikille!Pidempi blogaus tulee sitten kun jouluhössötykset on saatu hössötettyä. (lue: kun vanhemmat menevät töihin)
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Lumi tuli, lumi suli
 |
| Ärrit <3 |
On lunta, sitten se sulaa -> loskaa, joka jäätyy -> todella liukasta, kunnes kaikki sulavat pois -> lunta ja koko setti uudestaan.
No kai sitä lunta jossain vaiheessa tulee pysyvästi.
Torstaina oli viimeinen agility tänävuonna ja kouluttajamme Rina oli päättänyt järjestää ryhmälle pienet möllikisat. Kaksi agilityrataa, jotka suoritettiin kaksi kertaa ja kaikkien ratojen virhepisteet laskettaisiin yhteen ja voittaja olisi vähiten vp:tä saanut.
 |
| Tärkein <3 |
Toisella kerralla... Meni VIELÄ huonommin! :D Eppu juoksi vain juoksemisen ilosta, eikä ollut yhtään kuulolla. Korvat olivat lomalla ja aivot narikassa. 5vp + HYL + K = 20vp.
2. rata. Tämä rata oli helpompi ja koirakin oli, ainakin jossain vaiheessa, kuulolla, mutta oma tönkkö ohjaus ja esteissä sekoamin tulos HYL + HYL = 20 vp.
Epun aion nyppiä huomenna tai tiistaina, koska "pitkä" ja kova karva selvästi kutittaa. Onhan pojulle mantteleita jos tulee kylmä.
Emma söi tänään mun huulikiillon! :( Olin vihanen ja aloin mököttää, (ja koirahan tajuaa mököttämisen päälle :D ) mutta lopulta tajusin, että mun syy. Mitäs jätin huulikiillon Emman saataville. Neiti on niin neiti, että huulet pitää saada säihkymään. Emman kansa on joululomalla tarkoitus saada perusasento, seuraaminen, seisominen ja kontakti tosi vaihvoiksi. Tekemistä riittää kyllä, kunhan vain viitsii tehdä!
 |
| Söpöläinen <3 |
lauantai 10. joulukuuta 2011
Odotuksen aikaa, joulun taikaa!
Hellou!Nyt on jo joulukuu! Itse jouluaatto on kahden viikon päästä ja lahjoja valmiina o kpl. Tulee "pikkusen" kiirus, mutta enköhän kerkiä. :)
Kävin Helsinki Winnerissä 3.12. ja piti ostaa VAIN tarpeellista tavaraa. Juuh, no tota... sitä välttämätöntä tavaraa kertykin sitten kolmen muovikassin verran. :D
Tarkoitus oli käydä katsomassa parsoneita, mutta tietenkin muistin kehän väärin ja en nähnyt ainoatakaan parsonia, mutta ensivuonna uusi yritys!
Lunta tuli pikkusen ja Emma oli ihan järkyttynyt aluksi. Toivuttuaan neiti alkoi hyppelehtimään ja leikkimään, niin kuin lapse tekevät. ;) Vaikka juoksut alkoivatkin tosi aikaisin, on tuo vieläkin ihan vaavi.
Epun kanssa torstaina agilityssä ja meni tosi hyvin. Vitsit, että oon ylpee mun rakkaasta pojasta! Eppu on niin rakas mulle, ettei kukaan arvaa.
Kepit tuottaa ongelmia, koska MINÄ tungen joka liian aikaisin mukaan, enkä anna Epulle tilaa mennä. Tai sitten jään liian taakse, jolloin Eppu pysähtyy odottamaan.
Nyt on ollut niin huonoa säätä, ettei koirista ole voinut ottaa pihalla kuvia. Ensiviikolla viimeistään!
Lopuksi lahjavinkkejä, joita aion itse toteuttaa. Nyt joululahjojen pariin!
http://olotila.yle.fi/koti/kasityot/saippuapussi - Vanhemmille, isovanhemmille, yms...
http://olotila.yle.fi/mina/kauneus/tee-suklainen-huulirasva-la-stromso - Tyttökavereille, siskoille, itselle!! ;)
http://olotila.yle.fi/koti/nikkarointi/soihtutelineet-ja-kynttilalyhdyt-vanhoista-sailyketolkeista - Ystäville, yms.
http://www.yhteishyva.fi/vapaa-aika_perhe/askartelu/skrappaa_muistot_talteen/fi_FI/skrappaa_muistot_talteen/ - Vaihtoehto kuvakirjalle. Vanhemmille, vanhoille ystäville, puolisolle, yms.
http://www.yhteishyva.fi/vapaa-aika_perhe/neuleohjeet/virkkaa_ja_huovuta_huopakori/fi_FI/virkkaa_ja_huovuta_huopakori_patalappu/
- Saa hienoja huovutettuja koreja nopeasti. Ystäville, yms.
Kävin Helsinki Winnerissä 3.12. ja piti ostaa VAIN tarpeellista tavaraa. Juuh, no tota... sitä välttämätöntä tavaraa kertykin sitten kolmen muovikassin verran. :D
Tarkoitus oli käydä katsomassa parsoneita, mutta tietenkin muistin kehän väärin ja en nähnyt ainoatakaan parsonia, mutta ensivuonna uusi yritys!
Lunta tuli pikkusen ja Emma oli ihan järkyttynyt aluksi. Toivuttuaan neiti alkoi hyppelehtimään ja leikkimään, niin kuin lapse tekevät. ;) Vaikka juoksut alkoivatkin tosi aikaisin, on tuo vieläkin ihan vaavi.
Epun kanssa torstaina agilityssä ja meni tosi hyvin. Vitsit, että oon ylpee mun rakkaasta pojasta! Eppu on niin rakas mulle, ettei kukaan arvaa.
Kepit tuottaa ongelmia, koska MINÄ tungen joka liian aikaisin mukaan, enkä anna Epulle tilaa mennä. Tai sitten jään liian taakse, jolloin Eppu pysähtyy odottamaan.
Nyt on ollut niin huonoa säätä, ettei koirista ole voinut ottaa pihalla kuvia. Ensiviikolla viimeistään!
Lopuksi lahjavinkkejä, joita aion itse toteuttaa. Nyt joululahjojen pariin!
http://olotila.yle.fi/koti/kasityot/saippuapussi - Vanhemmille, isovanhemmille, yms...
http://olotila.yle.fi/mina/kauneus/tee-suklainen-huulirasva-la-stromso - Tyttökavereille, siskoille, itselle!! ;)
http://olotila.yle.fi/koti/nikkarointi/soihtutelineet-ja-kynttilalyhdyt-vanhoista-sailyketolkeista - Ystäville, yms.
http://www.yhteishyva.fi/vapaa-aika_perhe/askartelu/skrappaa_muistot_talteen/fi_FI/skrappaa_muistot_talteen/ - Vaihtoehto kuvakirjalle. Vanhemmille, vanhoille ystäville, puolisolle, yms.
http://www.yhteishyva.fi/vapaa-aika_perhe/neuleohjeet/virkkaa_ja_huovuta_huopakori/fi_FI/virkkaa_ja_huovuta_huopakori_patalappu/
- Saa hienoja huovutettuja koreja nopeasti. Ystäville, yms.
Neito Hemunainen <3
Sä pidät mut täällä! I ♥ U
lauantai 26. marraskuuta 2011
IIIIIIK, juoksut!
Heips!
Anteeksi nyt, kun en ole kerinnyt päivittelemään, mutta nyt tulee!
Epulla leikkaushaava oli tulehtunut. Käytiin äitin kanssa uudestaan ell ja saatiin hunajasalvaa.
Ei auttanut, päinvastoin. Uudestaan lääkäriin ja poju sai antibiootti kuurin. Se syötiin ja haava parantui!
Nyt ollaan jo ihan terveitä kaikin puolin. Onneksi.
22.11 eli viime tiistaina Emmuinen täytti 6kk! Rakas rääpäle on jo.... puolivuotias. :)
Eilen eli pe 25.11. Emmalla alkoi juoksut!! Siis apua, toihan on vasta niiiiiiiin vauvva. Ei voi olla totta, mutta totta se on. Hassua, neiti on jo iso tyttö, muttei kyllä mikään aikuinen nainen. ;D
Anteeksi nyt, kun en ole kerinnyt päivittelemään, mutta nyt tulee!
Epulla leikkaushaava oli tulehtunut. Käytiin äitin kanssa uudestaan ell ja saatiin hunajasalvaa.
Ei auttanut, päinvastoin. Uudestaan lääkäriin ja poju sai antibiootti kuurin. Se syötiin ja haava parantui!
Nyt ollaan jo ihan terveitä kaikin puolin. Onneksi.
22.11 eli viime tiistaina Emmuinen täytti 6kk! Rakas rääpäle on jo.... puolivuotias. :)
Eilen eli pe 25.11. Emmalla alkoi juoksut!! Siis apua, toihan on vasta niiiiiiiin vauvva. Ei voi olla totta, mutta totta se on. Hassua, neiti on jo iso tyttö, muttei kyllä mikään aikuinen nainen. ;D
Emmalla on mustat pitsipöksyt. ;DD
Raksut <3
Eppu ja vauhdikas piiloluoksari
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Kuvia....
Nyt tulee vaan kuvia. Viimestään lauantaina tekstiä. Epulla antibioottikuuri. :(
Ssssöpöläinen <3
Awwss, tuitui hanipöö <3
Mun mies <3 <3
Ärrit vauhdissa ;)
Kuikuilija(anteeks toi sotku) :D
Tarkennus(leikisti) naamassa. Hassu kuva raksusta :)
Sain järkkärin <3 Olympus e410 ja tykkään leikkiä sillä :D
perjantai 4. marraskuuta 2011
Eläinlääkärillä taas....
Heips! Anteeksi, että päivitykset ovat näin hitaita. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni. :)
No asiaan...
Toissapäivänä huomasin, että Epun leikkaushaavassa oli tulehtumisen merkkejä. Siinä oli sellainen "pallo", josta puristamalla tuli mönjää ulos. Itsestään sulavien tikkien solmukohta ei ollut sulanut vieläkään pois. Eilen illalla haava oli pahemman näköinen ja tänään aamusta heti soittelin eläinlääkäreihin. Lopulta äitini sai ajan 16.15 Pirkanmaan Pieneläinklinikalle. Meitä ennen oli eräs nainen ja tolleri-pentu, jolla ilmeisesti oli jalka vähän venähtänyt, jota pentu oli ontunut. Enää ei kuitenkaan ontumista ollut, joten ell pääsi suoraan Epun kimppuun. Ell huuhteli haavan ja laittoi hunajapohjaista tulehduslääkettä. Sitä pitää sivellä kaksi kertaa päivässä märkivään kohtaan. Eppu murisi kuin lääkäri-täti puristeli haavaa, joten se on ollut tosi kipeä. Mulle poiju ei näytä kipeyden merkkejä ollenkaan. : / Nyt ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan.
Eilen agilityssä Eppu oli alussa aivan korvat hukassa. Sitten toisella kerralla sain koiraan kunnon kontaktin ja Rinan (kouluttaja) mielestä "mukavaa rullailua välillä!" 99.9% virheistä agilityssä on mun syytä, mutta Eppu jaksaa silti mennä.
Olen todella kiitollinen, että mulla on näin ihana koira! Rakastan Eppua tooooooosi paljon, enemmän kuin mitään. Pelottaa ajatella, että mitäs sitten kun Eppu kuolee... Kestänkö mä sen? Okei, jäis mulle vielä Emma, mutta tykkään Emmasta paljon, mutta Eppu on aina numero uno! Toivon, että mulla ja Epulla olis vielä kymmenen ihanaa yhteistä vuotta, mutta sitä ei ikinä tiedä. Siksi pitääkin halia ja pusia koiraa varje dag, jotta sitten ei kadu kun on liian myöhäistä.
Loppuun kuvia isosta pojasta. <3
No asiaan...
Toissapäivänä huomasin, että Epun leikkaushaavassa oli tulehtumisen merkkejä. Siinä oli sellainen "pallo", josta puristamalla tuli mönjää ulos. Itsestään sulavien tikkien solmukohta ei ollut sulanut vieläkään pois. Eilen illalla haava oli pahemman näköinen ja tänään aamusta heti soittelin eläinlääkäreihin. Lopulta äitini sai ajan 16.15 Pirkanmaan Pieneläinklinikalle. Meitä ennen oli eräs nainen ja tolleri-pentu, jolla ilmeisesti oli jalka vähän venähtänyt, jota pentu oli ontunut. Enää ei kuitenkaan ontumista ollut, joten ell pääsi suoraan Epun kimppuun. Ell huuhteli haavan ja laittoi hunajapohjaista tulehduslääkettä. Sitä pitää sivellä kaksi kertaa päivässä märkivään kohtaan. Eppu murisi kuin lääkäri-täti puristeli haavaa, joten se on ollut tosi kipeä. Mulle poiju ei näytä kipeyden merkkejä ollenkaan. : / Nyt ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan.
Eilen agilityssä Eppu oli alussa aivan korvat hukassa. Sitten toisella kerralla sain koiraan kunnon kontaktin ja Rinan (kouluttaja) mielestä "mukavaa rullailua välillä!" 99.9% virheistä agilityssä on mun syytä, mutta Eppu jaksaa silti mennä.
Olen todella kiitollinen, että mulla on näin ihana koira! Rakastan Eppua tooooooosi paljon, enemmän kuin mitään. Pelottaa ajatella, että mitäs sitten kun Eppu kuolee... Kestänkö mä sen? Okei, jäis mulle vielä Emma, mutta tykkään Emmasta paljon, mutta Eppu on aina numero uno! Toivon, että mulla ja Epulla olis vielä kymmenen ihanaa yhteistä vuotta, mutta sitä ei ikinä tiedä. Siksi pitääkin halia ja pusia koiraa varje dag, jotta sitten ei kadu kun on liian myöhäistä.
Loppuun kuvia isosta pojasta. <3
Epun oli _aivan_pakko_ hypätä mutaojaan. : D
Aurinkopoju :)
Partasuu <3
Simmuinen ;)
I <3 E
<3
perjantai 14. lokakuuta 2011
Niksaus - leikkaus
Tänään oli Eppuhepun kastraatio ja mikrosirutus.
Lähdin koulusta aikaisemmin ja juoksin kotiin. Kiireellä Pirkanmaan Pieneläiklinikalle ja sillä poitsu sai rauhoituspiikin. Kun Eppu oli ihan unessa meidät äitin kanssa lähetettiin pois. Kävimme shoppailemassa ja kun tunti oli kulunut palasimme hakemaan toipilasta. Eppu sai herätyspiikin, mutta ei herännyt, vaikka 20 minuuttia odoteltiin. Äiti meni katsomaan Eppua ja sai vaivoin sanonuksi: "Hädin tuskin tunnen pulssia." ja kiiruhti hakemaan eläinlääkärin paikalle. Ell ravisteli Eppua ja kokeili toimiko refleksit. Onneksi toimivat ja pian taas kuului tuttu tuhina. Vähän aikaa odoteltuamme Eppu oli "jo niin virkeä", että pääsimme lähtemään. Tossa se on siitä lähtien nukkunut mun vieressä lattialla.
Mutta siis melkein menetin toisenkin koiran tänään. :´´(
Epun kuolema on sellainen isku, sitten joskus, että en tiedä miten kestän sen.
Onneksi kuitenkin nyt on kaikki toistaiseksi hyvin. Elämä jatkuu ilman kiveksiäkin, eikös? :D
Loppuun kuveja viime viikoilta.
Lähdin koulusta aikaisemmin ja juoksin kotiin. Kiireellä Pirkanmaan Pieneläiklinikalle ja sillä poitsu sai rauhoituspiikin. Kun Eppu oli ihan unessa meidät äitin kanssa lähetettiin pois. Kävimme shoppailemassa ja kun tunti oli kulunut palasimme hakemaan toipilasta. Eppu sai herätyspiikin, mutta ei herännyt, vaikka 20 minuuttia odoteltiin. Äiti meni katsomaan Eppua ja sai vaivoin sanonuksi: "Hädin tuskin tunnen pulssia." ja kiiruhti hakemaan eläinlääkärin paikalle. Ell ravisteli Eppua ja kokeili toimiko refleksit. Onneksi toimivat ja pian taas kuului tuttu tuhina. Vähän aikaa odoteltuamme Eppu oli "jo niin virkeä", että pääsimme lähtemään. Tossa se on siitä lähtien nukkunut mun vieressä lattialla.
Mutta siis melkein menetin toisenkin koiran tänään. :´´(
Epun kuolema on sellainen isku, sitten joskus, että en tiedä miten kestän sen.
Onneksi kuitenkin nyt on kaikki toistaiseksi hyvin. Elämä jatkuu ilman kiveksiäkin, eikös? :D
Loppuun kuveja viime viikoilta.
Söpöläinen <3
"En tosiaan tua tätä takas!"
Emma ja järvi :)
"Iiiiik!! Tuolla on joku joka kattoo mua! Pelottavaa!!!"
Tykkään ottaa luontokuvia ja tää oli niin onnistunut, että julkasin tän täällä. :)
-Orava (Tämä kuva oli Ylöjärven uutisissa, kun
tein jutun koiratanssista.)
Emman todellinen luonne. :D
Vauhtia ja koko eroa riitti Welhon, samojedi, viikon vanhempi, kanssa.
Puskajussi <3
Kisahuumaa....
Nyt mennyt piiiitkä aika viime blogauksesta, mutta on ollut muutto ja Soneran ihmiset tunaroi laajakaistan kanssa, mutta nyt täältä tulee.
Päästiin YlöKkin Rina Pirhosen agility treeniryhmään. VIHDOIN päästiin tositoimiin Eppuisen kanssa. Tavoitteena on, että ensi keväänä startataan virallisissa. Käytiin pe 31.9 Koirakoutsin agiepiksissa kokeilemassa kahden radan verran. Ei oltu kuukauteen päästy reenaamaan, mutta silti mentiin.
Eka rata.... K ja väärän radan takia HYL=20vp. Aika 33,88. Tuli "vähän" kiirus, koska hain Epun autosta ja saman tien piti mennä radalle. Tämä meni kyllä aivan penkin alle, mutta mun ohjaus mätti. Eppu meni ihan hyvin, minä en. :D
Toinen rata.... Nyt motivoin koiruutta kunnolla ja se näkyi. Kun käveltiin kehään, kuulin kun eräs tyttö sanoi kaverilleen. "Nää on ne huonot." Se ärsytti ja sain kunnon aggression päälle. Radalla tehtiin molemmat kunnolla töitä. Aika oli 24,06 ja Ovp. Tällä radalla oltaisiin voitettu, mikäli toiset radat oltaisiin hyväksytty. Ärsyttä ihan lievästi. 2. radasta on kuvamateriaalikin. Ihailkaa! :D
Meillä on joku ekan radan kirous, koska AINA on eka rata mennyt huonosti ja toinen se millä voitetaan/oltaisiin voitettu.... Luulen että tääkin johtuu musta. Kun olen munannut ekan radan ja ei ole paineita, niin sitten menee hyvin. Mitenköhän sitä vois harjoitella??
Päästiin YlöKkin Rina Pirhosen agility treeniryhmään. VIHDOIN päästiin tositoimiin Eppuisen kanssa. Tavoitteena on, että ensi keväänä startataan virallisissa. Käytiin pe 31.9 Koirakoutsin agiepiksissa kokeilemassa kahden radan verran. Ei oltu kuukauteen päästy reenaamaan, mutta silti mentiin.
Eka rata.... K ja väärän radan takia HYL=20vp. Aika 33,88. Tuli "vähän" kiirus, koska hain Epun autosta ja saman tien piti mennä radalle. Tämä meni kyllä aivan penkin alle, mutta mun ohjaus mätti. Eppu meni ihan hyvin, minä en. :D
Toinen rata.... Nyt motivoin koiruutta kunnolla ja se näkyi. Kun käveltiin kehään, kuulin kun eräs tyttö sanoi kaverilleen. "Nää on ne huonot." Se ärsytti ja sain kunnon aggression päälle. Radalla tehtiin molemmat kunnolla töitä. Aika oli 24,06 ja Ovp. Tällä radalla oltaisiin voitettu, mikäli toiset radat oltaisiin hyväksytty. Ärsyttä ihan lievästi. 2. radasta on kuvamateriaalikin. Ihailkaa! :D
Meillä on joku ekan radan kirous, koska AINA on eka rata mennyt huonosti ja toinen se millä voitetaan/oltaisiin voitettu.... Luulen että tääkin johtuu musta. Kun olen munannut ekan radan ja ei ole paineita, niin sitten menee hyvin. Mitenköhän sitä vois harjoitella??
lauantai 13. elokuuta 2011
Rest In Peace my Darling
Topi 17.4.2004-13.8.2010 <3
Siitä on vuosi! Muistan sen päivän kuin eilisen, jona Topi nukkui pois. Kukaan ei ymmärrä kuinka rakas minulle oli tuo mustanruskea sekopää koira. Vaikka muut eivät Topista välittäneet, nautin kun sain mennä ja kouluttaa isoa koiraa. Tunsin olevani vahva ja olin ylpeää kuin hyvin olin saanut Topin koulutettua. Haku oli Topin lemppari. Topintuvan metsässä kun mentiin saivat koirat juosta vapaina ja villeinä. Ikävä sitä aikaa!
Ikävä Topia!
Siitä on vuosi! Muistan sen päivän kuin eilisen, jona Topi nukkui pois. Kukaan ei ymmärrä kuinka rakas minulle oli tuo mustanruskea sekopää koira. Vaikka muut eivät Topista välittäneet, nautin kun sain mennä ja kouluttaa isoa koiraa. Tunsin olevani vahva ja olin ylpeää kuin hyvin olin saanut Topin koulutettua. Haku oli Topin lemppari. Topintuvan metsässä kun mentiin saivat koirat juosta vapaina ja villeinä. Ikävä sitä aikaa!
Ikävä Topia!
Pieni mä olin
vielä itsekin
kun koiranpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin
mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä lain.
Sinä kasvoit mun vierelläin.
Kuinka hyvä on ollutkaan näin.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;
Usein mä tunsin
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään
ja poluille vei
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin.
Ja sun turkkiasi silitin.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin.
Juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen. :;
Yhteinen aika pian lopussa on.
Sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo, leikit ja riemut auringon
taivaanrannan taakse katoaa.
Pian sammuu säde viimeinen.
Siitä kiinni pitää voi mä en.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;
vielä itsekin
kun koiranpennun syliini sain.
Saaneeni tiesin
mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä lain.
Sinä kasvoit mun vierelläin.
Kuinka hyvä on ollutkaan näin.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;
Usein mä tunsin
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään
ja poluille vei
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin.
Ja sun turkkiasi silitin.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin.
Juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen. :;
Yhteinen aika pian lopussa on.
Sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo, leikit ja riemut auringon
taivaanrannan taakse katoaa.
Pian sammuu säde viimeinen.
Siitä kiinni pitää voi mä en.
;: Sä oot mun pieni rakas ystäväin
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen :;
Rakkaan koiran muistoa kunnioittaen: Veera
sunnuntai 24. heinäkuuta 2011
Kuveja ärreistä
Nonni koiruus on ollut meillä nyt kaksi viikkoa ja vaihtelevasti on mennyt. Eppu varoi ja vältteli alussa Emmaa, mutta nyt repivät jo tottuneesti samaa sukkapalloa. :)
Olen ristinyt Emman lempinimiksi Emmulin, Emmuisen, PöPin (Pönttö Piski) ja käytetyimäksi muodostuneen Rääpäleen. Pikku E osaa jo käskyt istu, maahan ja tule. Aina ennen ruokaa ymmärtää istua automaattisesti.
Sisäsiisteys on vielä kiikunkaakun. Öisin niitä vahinkoja lähinnä tulee, päivisin osaan olla valmiina ja päästän pihalle. Yksin- ja kaksinoloa treenataan päivittäin. Tänäänkin olivat kaksin n. 5,5 h, koska oli mummuni 80 v. juhlat. Ei mitään tuhoja ja vain yksi pissi lätäkkö. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt!
Epun kanssa ollaan vedetty kaksin himo lenkkejä Topintuvan ja Julkujärven maastossa. Näkee oikein kuinka Eppu nauttii, kun kannoilla ei pyöri näykkivää ja riehuvaa rääpälekoiraa. Siellä saa juosta niin paljon kuin jaksaa, ja Eppuhan jaksaa. ;)
Tässä on kuvia kaksikosta.
Olen ristinyt Emman lempinimiksi Emmulin, Emmuisen, PöPin (Pönttö Piski) ja käytetyimäksi muodostuneen Rääpäleen. Pikku E osaa jo käskyt istu, maahan ja tule. Aina ennen ruokaa ymmärtää istua automaattisesti.
Sisäsiisteys on vielä kiikunkaakun. Öisin niitä vahinkoja lähinnä tulee, päivisin osaan olla valmiina ja päästän pihalle. Yksin- ja kaksinoloa treenataan päivittäin. Tänäänkin olivat kaksin n. 5,5 h, koska oli mummuni 80 v. juhlat. Ei mitään tuhoja ja vain yksi pissi lätäkkö. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt!
Epun kanssa ollaan vedetty kaksin himo lenkkejä Topintuvan ja Julkujärven maastossa. Näkee oikein kuinka Eppu nauttii, kun kannoilla ei pyöri näykkivää ja riehuvaa rääpälekoiraa. Siellä saa juosta niin paljon kuin jaksaa, ja Eppuhan jaksaa. ;)
Tässä on kuvia kaksikosta.
Ärrierit vauhdissa!
Emma 9 vko
Todellisen luonteen pilkahdus...
Eppu ei taida arvostaa äitsyn kukkapenkki. :)
Ne on niiiiin samalaisia, että rapsutetaankin samaan aikaan.
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Saanko esitellä....
perheemme uusimman jäsenen: Bravefellow 
Dancing Queen, ystävien kesken Emma! Koko kevät ollaan salaa miettity, josko hankittaisiin pieni pentu. Alusta alkaen oli selvää, että rotuna parsonrussellinterrieri ja sukupuolena narttu. Pennusta tulisi pääasiassa agility ja näyttelykaveri minulle ja äidille. Muutamiin kasvattajiin olin yhteydessä, mutta Bravefellowin pennut olivat kaikista suloisimpia ja luotuvus olisi sopivasti, etteivät Eppu ja pentu joutuisi heti kaksin. Pentujen täytettyä 3 vko kävimme katsomassa niitä Hollolassa ja samalla varasimme pikkuisen.
Alkoi se tuskastuttava odotus... Laskin itsekseni vielä 8 pvä, vielä 5,5 pvä, vielä 76h, vielä 22h 41min, vielä 4h ja 27min ja sitten lähdettiin pennun hakumatkalle... Mukaan tuli Emman lisäksi, pentupakkaus, pari rc penturuokapussia sekä KISSA! Kissan oli määrä jäädä Tampereelle omistajilleen, mutta tulikin Ylöjärven Postin p-paikalle, mistä isäntä sen vei kotiin.
Kotipihassa tutustuttiin Eppuun.Eppu ei ymmärtänyt mitä tuollainen rääpäle teki sen pihassa ja mitä sen kanssa tehtäisiin. Kaikkia vähn jännitti, koska Eppu suhtautui varautuneesti Emmaan ja pyrki pois sen luota. Sillon tuli mieleen, että mitsä sitten jos tämä ei toimi....
Ensimmäinen yö koitti ja ensin nukahdettiin ihan hienosti, mutta sitten alkoi ulina. Äiti yrittä kaikkensa, että pentu nukhataisi tai olisi edes hiljaa. Silitteli ja rauoitteli, siirsi kopan sänkynsä viereen ja roikotti kättään pennun nenän vieressä, jopa meni itse lattialle pennun viereen, mutta uikutus ei loppunut millään. Lopulta väsymys voitti ikävän ja kaikki saivat taas nukkua.
Ensimmäinen päivä oli tutustumista, syömistä,nukkumista ja RIEHUMISTA täynnä. Opimme erittäin tärkeän asian. Emma ei ole samallanen, mitä Eppu ole pentuna. Eppu oli kiltti, rauhallinen ja helppo, mutta Emma on rauhallinen vain nukkuessaan. Ja ei aina edes silloin, jos on villi jahtausuni käynnissä. Hereillä ollessaan juostaan asuntoa ympäri, purraan koria, revitään mattoja, hyökitään varpaiden,sormien ja Epun kimppuun. Onneksi Eppu on alkanut hyväksymään tämän uuden riesan elämässään. Sillä ainahan pääsee minun sänkyyni pennun ulottumattomiin. Eilenkin nämä kaksi roikkuivat samassa kulahtaneessa jalkapallossa tai mäyränraato-lelussa. Eppu on aina urisut mielihyvästä ja nyt repiess
ään lelua ja uristessaan pikkuinen tyttö yritti matkia. :) Tänään kun olimme pihalla koirat lyöysivät yhteisen harrastuksen: kaivamisen! Emma löysi hyvän kaivuupaikan, mutta Eppu tuli viereen ja aikoi alkaa kaivamaan, niin tämä pikku emäntä haukahti niin pahasti,että Eppu pelästyi ja hypähti taakse päin. Tuo oli niin hulvaton näky, etten voinut kuin nauraa. Vieläkin Eppu on vähän varautuvainen pennun kanssa, mutta eiköhän se ajan kanssa hälvene.
KIITOS Pialle, sekä tietysti Unalle ja Assolle, tästä kauniista ja aktiivisesta harrastuskaverista !! Nähdään näyttelyissä ja muutenkin ! :)
Dancing Queen, ystävien kesken Emma! Koko kevät ollaan salaa miettity, josko hankittaisiin pieni pentu. Alusta alkaen oli selvää, että rotuna parsonrussellinterrieri ja sukupuolena narttu. Pennusta tulisi pääasiassa agility ja näyttelykaveri minulle ja äidille. Muutamiin kasvattajiin olin yhteydessä, mutta Bravefellowin pennut olivat kaikista suloisimpia ja luotuvus olisi sopivasti, etteivät Eppu ja pentu joutuisi heti kaksin. Pentujen täytettyä 3 vko kävimme katsomassa niitä Hollolassa ja samalla varasimme pikkuisen.
Alkoi se tuskastuttava odotus... Laskin itsekseni vielä 8 pvä, vielä 5,5 pvä, vielä 76h, vielä 22h 41min, vielä 4h ja 27min ja sitten lähdettiin pennun hakumatkalle... Mukaan tuli Emman lisäksi, pentupakkaus, pari rc penturuokapussia sekä KISSA! Kissan oli määrä jäädä Tampereelle omistajilleen, mutta tulikin Ylöjärven Postin p-paikalle, mistä isäntä sen vei kotiin.
Kotipihassa tutustuttiin Eppuun.Eppu ei ymmärtänyt mitä tuollainen rääpäle teki sen pihassa ja mitä sen kanssa tehtäisiin. Kaikkia vähn jännitti, koska Eppu suhtautui varautuneesti Emmaan ja pyrki pois sen luota. Sillon tuli mieleen, että mitsä sitten jos tämä ei toimi....
Ensimmäinen yö koitti ja ensin nukahdettiin ihan hienosti, mutta sitten alkoi ulina. Äiti yrittä kaikkensa, että pentu nukhataisi tai olisi edes hiljaa. Silitteli ja rauoitteli, siirsi kopan sänkynsä viereen ja roikotti kättään pennun nenän vieressä, jopa meni itse lattialle pennun viereen, mutta uikutus ei loppunut millään. Lopulta väsymys voitti ikävän ja kaikki saivat taas nukkua.
Ensimmäinen päivä oli tutustumista, syömistä,nukkumista ja RIEHUMISTA täynnä. Opimme erittäin tärkeän asian. Emma ei ole samallanen, mitä Eppu ole pentuna. Eppu oli kiltti, rauhallinen ja helppo, mutta Emma on rauhallinen vain nukkuessaan. Ja ei aina edes silloin, jos on villi jahtausuni käynnissä. Hereillä ollessaan juostaan asuntoa ympäri, purraan koria, revitään mattoja, hyökitään varpaiden,sormien ja Epun kimppuun. Onneksi Eppu on alkanut hyväksymään tämän uuden riesan elämässään. Sillä ainahan pääsee minun sänkyyni pennun ulottumattomiin. Eilenkin nämä kaksi roikkuivat samassa kulahtaneessa jalkapallossa tai mäyränraato-lelussa. Eppu on aina urisut mielihyvästä ja nyt repiess
ään lelua ja uristessaan pikkuinen tyttö yritti matkia. :) Tänään kun olimme pihalla koirat lyöysivät yhteisen harrastuksen: kaivamisen! Emma löysi hyvän kaivuupaikan, mutta Eppu tuli viereen ja aikoi alkaa kaivamaan, niin tämä pikku emäntä haukahti niin pahasti,että Eppu pelästyi ja hypähti taakse päin. Tuo oli niin hulvaton näky, etten voinut kuin nauraa. Vieläkin Eppu on vähän varautuvainen pennun kanssa, mutta eiköhän se ajan kanssa hälvene.KIITOS Pialle, sekä tietysti Unalle ja Assolle, tästä kauniista ja aktiivisesta harrastuskaverista !! Nähdään näyttelyissä ja muutenkin ! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)