maanantai 27. elokuuta 2012

Emma the agilitykoira

Tummia pilviä on korveintaan mun päässä!
Eilen oli alkeiskurssin kolmanneksi viimeisin kerta. Olin kuumeessa,olen edelleen, mutta silti halusin päästä treeneihin. Emma on jo niin jäljessä muista, että oli pakko.

Mua on jännittänyt erittäin paljon se, että totteleeko Emma vai lähteekö vapaana ollessaan haaluilemaan johonkin. Pelko osoittautui aivan turhaksi! Emma totteli tosi hyvin ja pyöri kokoajan ympärillä, ilman hihnaakin. ;)

Estesuoritukset menivät yllättävän hyvin! Aan alastuloa treenattiin ensin pari kertaa, kunnes otettiin koko este. Ensin tyttö ei tajunnut, että pitäis kiivetä ylöspäin. Lopulta este suoritettiin ja millä tyylillä! Voin sanoo, että tässä on kehittymässä lupaava aksakaveri. Keinukin meni niin hyvin, että ihan hämmästyin. Luulin, että tämä arkajalka pelkäisi keinumista, mutta ehei. Siinä sitä vaan lunkisti tönötettiin ja ahmittiin makkaraa, kun apulaiskouluttaja Janne heilutti keinua ylös-alas.

Pieniä esteiden yhdistelmiä harjoiteltiin myös. Itsekseen tehtiin rengas-hyppyä. Tämäkin meni tosi hyvin. kertaakaan ei koira kiertanyt rengasta tai tunkenut väärästä kohtaa. I´m so proud of my dog!
Reetan silmien alla treenattiin hyppy-hyppy-putki -"rataa". Emmalla oli vähän vaikeaa tajuta, että putken voi tehdä molempiin suuntiin. :D Vinkulelujen antamalla voimalla päästiin kuitenkin putkesta läpi.

Sydäntä lämmitti Reetan samat treenien loppuun. "Tosi hyvin meni ja käytöksessäkin huomattava muutos parempaan." Silloin kuumeen keskeltä nousi hymy huulille. Kyllä mä osaan kouluttaa Emmaa, jos pysyn rauhallisena ja en vertaile meitä muihin. Emma <3 p="p">

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Tummia pilviä agilityn yllä?

Ainakin tuntuu siltä!
Viime viikolla ei päästy Emman kanssa alkeistreeneihin. Meidän auto meni lunastukseen, koska joku arvon BWM:llä punasia päin ajanut muikkeli kohkas sitä kylkeen. Äitille ei onneksi käynyt kuinkaan. Lähellä se kuitenkin oli. o_o Autoa ei nyt ole, joten täytyy yrittää kärvistellä. Joku 500e romuläjä täytyy etsiä jostain.









Maanantaina alkoi lukio... Viikon verran uudessa Suomen moderneimmassa koulutuskeskuksessa,Valossa, käyty. Kolme päivää oikeasti lukujärjestyksen mukaan ja... kuolen! Nytkin kun ajattelen huomista koulupäivää, voisin vaikka itkeä! Mulla on paljon kavereita siellä, mua ei kiusata, mutta mä en vaan jaksa opiskella. Pitkä matikka saa mut kahden tunnin jälkeen ihan loppuun. Miten sattukin, että mulle tuli koulun... mielenkiintoisin matikan opettaja? Kyseinen mieshenkilö ei toimi ammatti nimekkeensä mukaan, eli ei opeta. Näpyttelee vain tietokonetta ja sanoo, että laskekaa tästä ja tästä eteenpäin. Harmittaa ihan sikana, koska viime vuonna matikka ei ollut niitä vahvimpia aineita... Syksyllä 9½ ja keväällä 6½. o_o Kotona oli vähän vaikeeta....

Ehkä mä kestän. Yritän ainakin. Onhan mulla kaks lenkkikaveria aina koulun jälkeen. <3 p="p">

Tänäänkään ei päästy aksailemaan. Emma pisti leukaan ampiainen ja leuka turposi välittömästi. Kipulääkettä nassuun ja sitten tekstaria Reetalle, että me ei taaskaan päästä. :( Ehkä sitten ensiviikolla. Ollaan kuitenkin jo niiiiiin jäljessä, että kynnys lähteä treenaamaan on aika suuri. Ehkä me kuitenkin treenataan kosketusalustaa kotona tooosi ahkerasti ja muutenkin perustottelevaisuutta ja edetään meidän tahtia treeneissä. Vertaan aina itseäni ja omia koiria toisiin ja siitä tulee vain paha mieli. Yritän tällä kertaa olla ajattelematto toisia!

Tämän kuvan ottamisesta on tasan vuosi. Oi noita aikoja! :)


Kurkussakiinni- leikkiä :D 

Sitten vielä pari huonoa kuvaa. Kuvien sisältö on laatua ja oikeaa kuvakulmaa tärkeämpi. Koirat on niin kiintyneet toisiinsa, että jopa täytyy kirputtaa samaan aikaan. :D

Ennen (2011)

Jälkeen (2012)

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Epistelyä ja pelottelua!

Oon aika pro noiden otsikoiden kanssa. :D
Noh ehkä tästä selvitään...

Torstaina 2.8. oli Mutalassa YlöKkin järjestämät epäviralliset agikisat. Sinne suunnattiin Epun kanssa. Tarkoitus oli mennä sekä möllien että kisaavien radat, mutta se kisaavat jäi menemättä. Kuskina toiminut äiti heitti meidät ensin kentälle, vei mökille tavaroita ja tuli takaisin. Möllit olivat siinä vaiheessa käyty läpi ja kisaavien radanrakennus käynnissä. Kisaavat minit menivät viimeisenä ja maksi eivät olleet vielä edes aloittaneet, joten kuljettaja vähän hermostui. ;) Rata vaikutti hieman kinkkiseltä. Paljon pitkiä suoria, joiden päässä on takaakierto. Ei ihan unelmarata meille, varsinkaan, koska koiruus on tommoinen vetelys nykyään, ettei noin "pitkään ja haastavaan" rataan riitä enää paukkuja. :D Lähdettiin sitten kotiin, koska halusin säilyttää mölliradalta jääneen hyvän fiiliksen ja piti päästä siivoamaan!

MUTTA sitten rataan. Kyseessä oli Jari Helinin tekemä rata. Ihanneaika oli 46s.
Rata oli helppo ja kiva. Eppu teki varmaa suoritusta(omalla "nopeudellaan" :D ) ja yritin ohjata selkeästi. Tulos 0vp ja aika 40.09. Tulos -5.91. JEE ! Olin tosi ilonen nollasta, vaikka kyseessä olikin möllirata ja epikset. Sijoituksia ei meille tullut, koska ollaan kahden radan verran kisaavia. Laskeskelin kuitenkin, että mikäli kisaavien tulokset olisi otettu huomioon olisimme olleet kolmansia. 

Seuraavat kisat on sitten viralliset. Ylökkin kisat syyskuun alussa Vuorentaustassa. 

Eilen käytiin pitkällä lenkillä Haaviston metsässä. Ei kuntoradalla, vaan ihan oikeasti metsässä. Koirat nauttivat juoksemisesta ja minä nautin hiljaisuudesta ja koirien riemusta. Oltiin jo melkein polun päässä, jossa ottaisin koirat hihnaan ja palaisimme kävelytielle. Yht´äkkiä edessä seiso eläkeläispariskunta. Eppu juoksi heti haistelemaan, mutta Emman sain kiskaistua syliin. Mies sai kauhean kohtauksen ja alkoi huutamaan kuinka koirat eivät saisi olla vapaana ja kuinka hän oli naapurillekin sanonut, että jos koirat eivät pysy kurissa ja hihnassa, mies hakee halon ja tappaa koirat sillä. Miehen paasatessa laitoin Epunkin kiinni ja pyytelin anteeksi ja yritin päästä lähtemään. Lopuksi mies vielä huusi, että jos hän näkee vielä kerran minut ja koirat vapaana, ne eivät kävele kotiin.... Tuli sillai niinku vitun kiva fiilis. Koirat on mun elämä. Ainoo syy elää ja en kestä sekuntiakaan, jos niitä uhkaillaan. Rento lenkki loppu sitten siihen, että itkeä tirautan kotiin kävellessä. (okei, toi mies ei ollut kyllä ainoa syy mun itkuuni. kotona on vaan niin kivaa... -_-) Nykyään itken yleensä aivan turhasta ja nauran kun ei saisi. Hyvä minä! No mutta sinne metsään ei olla nyt vähään aikaan menossa.


Tänään otettuja kuvia....
neiti alkeiskurssilainen :*

my love <3 td="td">

pepsu pyöri tänään kakassa... jouduin peseen sen ja silti haisee! :(

oon wannabe luontokuvaaja :)

hämähämähäkki