sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

elossa ollaan...

vaikkei meistä mitään ole kuulunutkaan. Olin tossa viikon saikulla, influenssaa. Koirien kanssa asiat mennyt normisti. Ei mitään päätä huimaavaa muutos suuntaan tai toiseen. 

Treeneissä ollaan käyty ja Emma menee jo ihan suht kivasti.  Viime viikko vaan oli vähän kökkönen. Mukana oli siis 5 bichonia ja neiti. Olen aina tiennyt, että nuo valkoiset pörröpallot ovat kovia räkyttämään, mutta viime viikolla meni hermo. Jatkuva haukkuminen yhdestä häkistä, toisesta kuului piippausta, kolmannesta molempia. Koirien omistajat vain puhuivat (/huusivat) metelin läpi toisilleen. Emman treenitkin meni pipariksi metelin takia. Tyttö oli peloissaan ja ei suostunut jäämään metelöijien viereen odottamaan hyppy-käskyä. Itse on siedä jatkuvaa räkyttämistä. Kyllä maailman ääntä mahtuu, mutta jos tunnin viettää tilassa, jossa ei ole hetkeäkään desibelit alle 100, niin kyllä siinä kyrpiintyy itse kukin...

eps pomppi etualalla ja ems odotti hetkeä hyökkäykselle ja leikille

lapsi on terve, kun se leikkii 

Tällä tytöllä on lumikökköaddiktio. Jos lenkin varrella joku kökkö on sopivasti, 
se löytää välittömästi tiensä hemun suuhun. Ja nythän on talvi, 
joten niitä kökkäreitä on ihan kiitettävästi. :D 




aivastuspaivastus keskeytti nahistelun



HulluHempalla on valeraskaus päällä... Leluja on kanniskeltu koppaan niiiiiin hellästi, mutta 
kun niitä menee poistamaan, niin auta armias mikä murina. Kerran mulle vähän hammas vilahti, 
niin heti löysi itsensä maasta kyljeltään makaamasta ja rauhoittumasta. 
Mulle ei näytetä hampaita missään tilanteessa.


  Eppu pääsi tänään aksaamaan yksin ja hyvin ukkeli menikin. lempparijätkä ♥
No, jos totta puhutaan niin sattui pieni äksidentti... Eppu on jännäkakkaaja 
eli uudet ja jännittävät tilanteet vaikuttavat perärööriin... Noh, aloitettiin radalla juokseminen
ja Eppu jäi putkeen liian pitkäksi aikaa. Kurkkasin sinne ja torttuahan se siellä veteli. 
Kyllä vähän hävetti. Pussi, paperia ja pesusuihketta ja sitten jatkettiin. 
Kakkamaakari! :D



Vanhuskin innostuu välillä riehumaan ulkona ja sitä on niin ihanaa katsella. 
 Kyllä sen kuitenkin huomaa, että montaa päivää ei putkeen ole energisyys korkealla. 
Eppu on vanha ja raihnainen suurimman osan ajasta. Kohta se täyttää kahdeksan vuotta...
Ihan omituista ajatella, että Eppuheppupeppureppu on jo niiiiin vanha. 




Jäällä on mukava lenkkeillä, kun näkee ajoissa jos joku lähestyy. 
Koirat juoksevat irti ja n a u t t i v a t !




Eppu on peloissaan, kun terminaattori-Emma vain kääntää kylkeä kopassa. Jos neiti lähtee liikkeelle, Eps vetäytyy mun sängyn alle turvaan. Valeraskaus aika on erittäin stressaavaa ukolle, kun saa pelätä hulluhempan hyökkäyksiä.




Emman valeraskaus on jo kolmas laatuaan ja nyt se taitaa vihdoin jäädä viimeiseksi! Kevään aikana pitäisi neitin munasarjat nipsaista pois.


hundet ♥


Hei muutes! Kun silloin joulua ennen (vähän venähtänyt, sori) siitä arvonnasta, niin nyt olisi tulossa! 
Joten seurailkaas ensiviikolla meitin blogia ja osallistukaa. :)

Mukavaa viikonalkua!! :)