emmppu: näyttelytähtiä vai tähtinäyttelyitä

Eilinen Winner oli... ajatuksia herättävä.

Alunperinhan Emma hankittiin mulle kaveriks virallisiin näyttelyihin ja suunnitelmissa oli jopa pentujen teettäminen, jos koira osoittautuisi terveeksi, hyvä luonteiseksi, näyttelyissä menestyväksi ja hyväksi harrastuskaveriksi. Jooo o... No voin kertoo, ettei hemusta kyllä äitikoiraa tule. Eikä kyllä näyttelytähteäkään! Eilen näin kuinka ihmiset riuhtoivat, tiuskivat ja kuristivat väsyneitä kehäraakkeja blingbling- hihnoillaan. Ei tietenkään tarkoita nyt, että kaikki näyttelykoirat kärsivät, mutta kyllä niitä ei-niin-iloisia-esitettäviä näkyi useita. On surullista, että yhteiskuntamme on niin kilpailuhenkinen, että koiralle on pakko saavuttaa joku tkirjainyhdistelmä nimen eteen. No joo, TVA tai KVA on ihan hyviä juttuja, mutta ne Suomen, Ruotsin, Norjan, Venäjän, Viron, Latvian, Liettua ja muiden muotovalion arvot on vähän kyseenalaisia joidenkin koirien kohdalla. En taaskaan tarkoita kaikkia nlykoiria, vaan joitakin erittäin sairaita ja kärsiviä yksilöitä. Jotkut koirat nauttivat huomion keskipisteenä olemisestä, mutta eivät kaikki ja siksi onkin väärin viedä koiria pakolla kehiin. Kyllä minäkin varmasti joskus vielä virallisissa ja epävirallissa näytelmissä tulen käymään, mutta sitten semmoisen koiran kanssa, joka tykkää sellaisesta hulinasta.

Winnerissä ostin vähän viime vuosiin verrattuna (3-4 muovikassillista täynnä tavaraa).

Kuvissa näkyvien lisäksi ostin äitiliinille joululahjan ja paaljon Racinelin puristeluita.

Epun uusi lempilelu on pehmokirahvi, kun Emma taas tykkää kettupallosta hännällä. Molemmat vinkuvia leluja. Eipä meille muita kannata ostaakaan kuin vinkuvia ja tennispalloja. Kaikkia leluja pitää ostaa aina tuplana, vaikka se mikä toisella on suussa on paljon kiinnostavampi kuin se oma. :D

Käytiin tänään ekaa kertaa Keijärven jäällä lenkillä. Koira nautti täysillä!

sitten kuveihin!