sunnuntai 3. helmikuuta 2013

agility tuli ja ongelmat meni

Mun tunne tällähetkellä... En osaa edes kuvailla sitä! Valtavaa iloa, onnellisuutta ja rauhaa sisimmässä.Oikeesti tekis mieli vaan pomppia ja kiljua riemusta, mutta en viiti, ettei äitikkä hermostu. :DAgility siis todellakin rentoutti. Ai vitsit mä oon kaivannu sitä lajia. 
Ryhmässä on tosiaan kolme naista ja monta bichonia! Yhteensä valkoisia untavapallero-koiruuksia oli mukana viisi. Eppu edusti yksinään karkeampaa karvanlaatua, mutta eipä se näkynyt menoa haittaavan. Aluksi jännitin vähän, miten ukko suhtautuu uusiin tuttavuuksiin ja vieläpä ryhmässä oleviin toisiin uroksiin. Alussa Eppu vähän murahtelikin tytöille, Tildalle ja Helgalle. Onneksi kuitenkin ääntelyt loppuivat lyhyeen ja jännitys hävisi molemmilta. :)



Muut ryhmän koirakot olivat möllimöllitasoa, joten rataa ei sen kummemmin rakennettu. Eteenmenoa harjoitelivat kolmen hypyn kanssa ja toinen pätkä oli hyppy, mutkaputki, puomi. Melkein heti päästiinkin poistsun kanssa kokeilemaan miltä meno maistuu näin melkein puolen vuoden tauon jälkeen. Eppu oli jo kotona kamoja pakatessa tajunnun mihin mennään, joten eipä tarvinnut pahemmin innostaa esteisiin. Ensin varovasti putkea. Koira suhahti sinne ja välittömästi oli taas loikkimassa jaloissa "Lisää! Lisää!"-katseen kanssa. Otettii hypyt ja jäin itse selvästi taakse ja karjaisin vain eteen. Poika meni eteenpäin kuin höyryjuna. Sitten laitettiin ihan leikiksi ja juostiin ja pyörittiin miten mieli teki ja koira oli kuulolla ja vauhtia riitti. Agilityhän lopetettiin juurikin vauhdin hiipumisen takia, mutta kyllä nyt vauhtia oli kuin "silloin ennen vanhaan". Kepeillä tuli alussa se iänikuinen virhe, koira puikahtaa 2. vikasta välistä ulos, mutta sekin saatiin Rinan ohjeita muistelemalla menemään oikein. Neljännellä kerrallu, kun otin koiran juoksemaan alkoi vauhti jo vähän hidastua, mutta reippaasti poika silti pinkoi. Alkoi Epun treenaaminen ja kisat vähän poltella, mutta ei! Eppu on eläkkeensä ansainnut. Välillä käydään leikkimässä Emman treeneissä, mutta ei enää vakitreenejä. 

Ryhmä on todella kiva! Parhaimpia missä olen ollut. Ehkä se, että täällä ei olla niin kuoleman vakavia, tekee ryhmästä rennon ja sellaisen, johon on helppo ja mukava tulla. Tänään itsetuntoa hiveli kaikki ne kehut mitä treenikaverit sanoivat. "Sanoit, että tuutte vaan kokeileen, mutta että te ootte NOIN  hyviä!!" Hihii! :) Johan tässä on ratoja vuosia hinkattukin. Mulle jopa sanottiin, että koska olen "niin kokenut" voin ihan reippaasti vaan antaa ohjeita ja tehdä ratoja. MITÄÄÄH!?! :D Tuntu tosi hassulle kuulla noi sanat. Minä, Veera, seitsemäntoista vuotta, saisin neuvoa aikuisia? Eipä olisi sanottu noin, jos olisin mennyt Emman kanssa sinne. Jännittää nähdä miten Emma käyttäytyy uudessa paikassa, uusia koirien ja ihmisten ja uusia hajujen keskellä. Luutavastai mielenkiinto muhun ja mun kanssa tekemiseen on minimaalista, mutta pidetään peukkuja, että saatais edes jotain opeteltua.

Nyt muutamia kuvia, joita napsin eilen jäälenkillä.


korvahömppä

ukko ja akka



mihin sitä nenäliinaa tarvii, kun on pitkä kieli?


emma leikkii majavaa....

... ja eppu  leikkii emmaa
.... se on vaan niin sekopää

unelmamies!

11 kommenttia:

  1. Voi tulin niin onnelliseksi puolestasi, kun kerroit olleesi taas iloinen! :) älä luovu agilitystä, kun se tuo niin kamalasti hyvää oloa

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, täälläkin menee suu hymyyn :) Aikas mageita kuvia taas!

    VastaaPoista
  3. Oi että, löysimpäs komeita terriereitä :) Itekkin olen yhden parson-herran onnellinen omistaja. Me ei Iken kanssa tosin harrastella agilityä tai muuta isompaa, osittain sen takia kun poitsu on epileptikkokoira. Mutta muuten sitte riittääki virtaa vähän vaikka ja mihin (kuten varmasti kaikilla parsoneilla? :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parsonit on kyllä parhaita. :)
      Tsemppiä teille ja rapsutuksia Ikelle!

      Poista
  4. Käypä ilmottamassa Eppu vuoden hotein miäsmalli -skabaan!!!!! ;)

    http://kipanpaja.blogspot.fi/2013/02/vuoden-hotein-miasmalli.html

    En oo muuten ennen huomannu tän blogin makeeta tassukuviotaustaa. Tosi hieno!

    VastaaPoista
  5. Sulla on tosi kiva blogi, löysin Maijan blogin kautta:) Itsellänikin on kaksi koiraa, borderterrierejä kummatkin. Harrastan myös agilityä aktiivisesti ja kisaan myös toisen kanssa tällä hetkellä :)

    Käy kurkkaamassa http://voice-young.blogspot.fi/. Mulla on myös koirablogi http://borderterrieri.blogspot.fi/, mutta sitä oon viimeksi päivittänyt lokakuussa.

    VastaaPoista

Tassunjäljet tänne