keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Nelivedon kautta isompiin ympyröihin

Pahoittelen taas tätä taukoa. Ainoa selitys on lukio + autokoulu. Avataas hiukan otsikkoa...
Neliveto on ylöjärven koirakerhon neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, johon sain kunnian kirjoittaa hieman itsestäni. Sain tänään mukavan sähköpostin liittyen kohtaan 5... ;)

1. Kuka olet? Missä päin vaikutat ja minkälainen koira sinulla on?
Olen Veera Varis. Väsynyt lukiolainen ja aito ylöjärveläinen suoraan Keijärven rannasta. Koirina toimii Eppu, 8v working jack russell ja Emma 2v parsonrusselinterrieri. Harrastuksina agility ja verijälki. Epun kanssa agilityä harrastetaan enää silloin tällöin kisakentillä. Emman kanssa treenaillaan agia viikoittain. Salainen tavoite on päästä starttaamaan neidin kanssa kisoissa 10 vuoden sisään. Saa nähdä toteutuuko...
2. Mitä kaikkea touhuat koirasi kanssa päivittäin?
Lenkkien lisäksi leikitään ja temppuillaan. Epulle olen opettanut aikanaan kuutisen kymmentä erilaista temppua, mutta nykyään lähinnä löhöillään ja naatiskellaan elämästä. Kastraatio kun vei ukolta vauhdin ja toi flegmaattisuuden. Emmallekin olen opettanut kaikkea hyvin tarpeellisia temppuja, kuten sukkien riisumista ja vetolaatikoiden avaamista.

3. Oletko ollut pitkään Ylökkin jäsen? Jos olet, muistuuko mieleesi jokin mukava tai vähemmän mukava asia?
Hämärän muistikuvan mukaan olen jo 2006 vuonna käynyt torstaitottiksissa, joten silloin sitä tuli kai liityttyä. Epun kanssa aloitin agilityn säännöllisen epäsäännöllisen treenaamisen viisi vuotta sitten. Erityisen lämpimästi muistelen Agirotua 2010. Silloin pääsin oikeastaan ensikertaa kunnolla talkoilun makuun. Talkoissa on aina ollut mukavaa, joten vähemmän mukavaa on se, ettei ihmisiä syystä x saada talkoilemaan. 
4. Millaisia toivomuksia sinulla ja koirallasi on seuralle?
Kaipaisin eräänlaista rentoutta. Ylökk on omaan silmään kovin kilpailuhenkinen. Toki on hyvä yrittää pysyä maailman menossa mukana. Koiran kanssa harrastamisen pitäisi olla mahdollista myös tavanpulliaisillekin, joilla ei ole aikomustakaan mennä kisaamaan. Monet koiratutut on sanonut, etteivät viitsi liittyä Ylökkiin kotikoiran kanssa harrastamisen takia. 
5. Minkälaisia hommia teet seurassa, vai oletko vain kunnon jäsen?
Olen jäsen, mutta en tiedä olenko kunnon jäsen. Vuoden verran olen pitänyt taukoa Ylökkistä, mutta talkoot olen kuitenkin Agirodussa suorittanut. Tulevaisuudessa kiinnostaisi seuran suhteen myös ns. suuremmat saappaat.
6. Onko sinulla hyviä motivointi- tai koulutusvinkkejä? Kerro muillekin!
Liikaa on niitä ihmisiä, jotka treenaavat hampaat irvessä ja ovat sitten naama mykkyrällä kisoissa ja kokeissa, jos eivät voitakaan. Koiran kanssa harrastamisen kuuluu olla hauskaa ja rentouttavaa molempien mielestä. Jos pärjääminen on pakko, kannattaa pitää pieni tauko treenaamisessa. Ilon kautta kaikki sujuu paremmin.
7. Mitä koirasi sinulle merkitsee? Voisitko kuvitella koiratonta elämää?
Koiria meillä on ollut aina, joten en kyllä osaa kuvitella karvattomia vaatteita, siistiä kotia, nenätaiteettomia ikkunoita tai takintaskuja, jotka eivät olekaan täynnä kuivettuneita makupaloja. Koirat auttavat pitämään jalat maassa ja leuan rinnassa. 
8. Terveiset kaikille koirallisille ihmisille!
Koira on ainoa elävä, joka aidosti rakastaa sinua enemmän kuin itseään. Kohtele koiraasi sen arvoisesti!
9. Terveiset myös koirattomille ihmisille!
Yritä ymmärtää koiraihmisiä! Meille urospennun ensimmäinen jalannostopisu, kontaktivarmuus ja markkinoiden uusin vinkukarvapalloheittovesilelu ovat asioista, joista voisi höpöttää tunti tolkulla.


Nyt siitä sähköpostista, jonka sain... Se tuli eräältä ylökktutulta ja sisältö oli kutakuinkin tämä "olet mukana kilpailutoimikunnassa, jos vain haluat." Vasta vähän aikaa sittenhän sauhusin kuinka ylökkin uusien ihmisten säätäminen aiheutti pinnan palamista ja kuinka lähden seurasta mahdollisimman nopeasti. Nooh... vetoan siihen, että olen nainen, koska mielipide vaihtui jo aikaa sitten. Kuitenkin vastasin sähköpostiin myöntävästi. Tuntuupas hassulta ajatella, että kohda voisin esitellä itseni toimikuntalaiseksi. Olen jo iso tyttö.

Koirat voi hyvin. Hieman liiankin hyvin. Emsin paino on lähtenyt nousuu. Tosin osa syy siihen on mun polvivammautuminen ja siitä johtuva liikunnan välttely. Polvivammasta voin kertoa enskerralla, koska se vaikuttaa tulevaisuuteen aikas paljon...




1 kommentti:

  1. Hei hienoa, että pääsit YLÖKK:n toimintaan mukaan. Uudet toimihenkilöt tuovat aina uusia näkökulmia ja ideoita :) Leppoisaa joulun aikaa teille!

    VastaaPoista

Tassunjäljet tänne