sunnuntai 11. marraskuuta 2012

huono omistaja = kuonopannallinen koira

Otsikon mukaisesti tuntuvat ihmiset ajattelen. Jos vastaantulevalla koiralla on jotain "härpäkkeitä" kuonolla, heti ollaan hyppäämässä puskaan pakoon. Koirahan on aivan silloin vihainen ja varmasti syöksyy ohikulkijoiden kurkkuun kiinni. Joopajoo... Se, että koiralla on kuonoopanta ei tarkoita vihaisuutta, vaan loputonta vetämistä. Vähän taustaa mun ja kuonopannan yhteisestä historiasta.
Emmalla on samanlainen kuonopanta
Oon kirjottanu tätä typerää postausta jo neljänä päivänä! Nyt se on valmis!

Ennen olin ehdottoman kp vastainen. Ajattelin, että vain huonot ja laiskat omistajat käyttävät niitä, koska eivät jaksa kouluttaa koiraansa. Sitten Topille hommattiin kp, joten jouduin vähän mielemään ylpeyttäni, mutta silti olin samaa mieltä. Kuonari on vain huonoja ja laiskoja omistajia varten.
Nyt sitten ostin itse Emmalla kp:n. Jouduin myöntämään itselleni, että olen itse se huono ja laiska omistaja.
Olen lukenut viime aikoina keskustelupalstoja, missä "aikuiset" ovat kertoneet mielipiteitä kuonopannan puolesta ja vastaan. Aika värikäs kokemus se oli. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että kuonopanta ei ole huonojen omistajien ratkaisu. Emman kanssa lenkit normipannalla oli yhtä tuskaa! Koira veti kaikin voimin ja panta painoin kurkkua. Ei semmonen ole tervettä. Silmänympärykset punertuivat, kun koira ei saanut enää henkeä, mutta kun piti vetää. Koulutus ei paljon auta.

Olen Emman kanssa yrittänyt monia konsteja. Esim1. Koira vetää, ihminen pysähtyy, koira löystyttää hihnaa palaamalla takaisin päin, matka jatkuu. Toi ei toiminu yhtään. Emma vaan jäi sinne hihnan päähän haisteleen ja melkein kymmenen minuuttiakin jökötettiin paikallamme. Ei oikein toimi... Esim2 Toinen tyyli on se, kun koira vetää, komento, koiran siirtäminen takaisin sivulle hihnan avulla. EI RIUHTOMALLA! Tämä toimi aika pitkään, mutta lopulta Emma veti, juoksu sivulle, otti kontaktin ja samantien hyökkäsi taas vetämään. Esim3 Kolmas keino on, että aina kun koira vetää vaihtuu suunta. Se nyt ei toiminut yhtään. :D Kaks askelta eteleenpäin, käännös, kolme askelta pohjoiseen, käännös, kaksi ja puoli askelta etelään, käännös kaks askelta pohjoiseen. Kuten ymmärsitte, me ei edetty ikinä mihinkään. Mentiin tyyliin ympyrää kotipihassa.

Nyt on kuonopanta ja pystytään lenkkeilemään muuallakin kuin vaan pihassa. Emma ei enää vedä ja on muutenkin rennompi lenkeillä. Kun menee kahden koiran kanssa, ei peruspannoilla kovin helppoa ole hallita. Varsinkaan jos vastaan tulee koira. Toinen menee paniikkiin ja toinen puollustaa pelokasta toveriaan rähisemällä. On äärimmäisen rasittavaa, että Epusta on tullut niin suojelevainen Emmaa kohtaan. Se tuntuu ajattelevan, että jokaikinen vastaantulija aivan varmasti suunnittelee neidin kimppuun hyökkäämistä. Tuotakin olen yrittänyt harjoitella, mutta kun Emma ulisee ja niin on hieman hankalaa keskittyä Epun käytöksen korjaamiseen. Nykyään useimmat lenkit mennään yksitellen. Ei niitä kehtaa enää yhtä aikaa viedä. Kaikki koiralliset vastaantulijat kaikkoaa meidät huomattuaan. Hieno tunne olla kulmakunnan kauhu...

Mä oon taistelija ja kyllä tästä vielä jotenkin selvitään. Ehkä leikkauskin rauhoittaa Emmaa.
Epusta mulla on vähän huonoja uutisia, mutta niistä sitten ens kerralla. Täytyis käydä lekurilla sen kanssa. :(



3 kommenttia:

  1. Maisalla on ollu ja on joskus vieläkin ihan samaa vikaa ton kiskomisen kanssa, että ku kipukynnys on niin alhanen nii ei koira välitä vaikka panta kiristää, vaan se kiskoo kiskomistaan. Kuonopantaa en oo koittanut, mut ollaan koitettu koulutusta kaikki tavoilla mitä ollaan vaan keksitty..Onneks se on tosiaan nyt lopettanu ton kiskomisen ihan vaan namipalkalla elikkäs iltaruoka tulee vasta lenkin jälkeen jos sitten enään maittaa, mut tarjoon sille aina namia lenkillä sillon ku se ottaa katsekontaktia ja kävelee vierellä. Nykyään se tekee sitä ilman namiakin, kun on yhistäny sen katsekontaktin ja vierellä kävelemisen kehuihin ja nameihin. Flexissä lenkit onnistuu tosi hyvin, mut jos kävelytiellä mennään lyhyemmässä piuhassa nii sillon ei vielä oikeen suju.. Mut leikkaus luultavasti rauhottaa Emmaa koska niin se meni meilläkin, ja niin reviirin ku mun ja kisun puollustelu on vähentyny tosi paljon.

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä, että leikkaus todennäköisesti rauhoittaa paljon. Kuonopanta on kyllä sellainen, joka jakaa koiranomistajien mielipiteitä aika ääripäihin. Itse oon sitä mieltä, että mikäli se jollakulla toimii niin mikäs siinä. Tsemppiä ulkoiluihin!

    VastaaPoista
  3. Oon ollut pitkään niin pöljä, etten tiennyt, mihin tuota kuonopantaa käytetään. Kuvittelin, että ko. koira puree ja sillä on paree olla kuonopanta ulkona.. No nyt on meilläkin kuonopanta. Ja tiedän niiiin ton sun tunteen, kun lenkit on ihan tuskaa. Mulla oli välissä pitkä aika, kun ei huvittanut mennä koirien kanssa ulos, kun se oli niin stressaavaa kaikin puolin. Kuonopanta ei kuitenkaan toimi tuohon meidän kiivaimpaan, narttuun, sillä ei suostu kulkemaan se päässä, seisoo paikallaan ja kaapii sitä vaan ihan raivona pois. Nuorimmalla uroksella se toimii ja vanhimman kanssa ei sitä tarvikaan :) Veikkaan, että yhden koiran ulkoiluttajilla ei ole hajuakaan, mitä se on useamman kanssa... Tsemppiä kovasti!

    VastaaPoista

Tassunjäljet tänne