maanantai 31. joulukuuta 2012

Operaatio 2013

Pian vaihtuu vuosi ja sitä myöten alkaa taistelu. Nimittäin ongelmakoirista kunnon kansalaisiksi operaationi, johon kuuluu piskien treenaaminen siihen muottiin, ettei lenkeillä tarvitse hävetä. Syy miksen ole tätä aiemmin aloittanut on motivaatio. Tuntuu, että kaikki mitä teen koirien kanssa on turhaa, koska ihanaiset vanhempani kumoavat kaikki yritykseni. Nyt päätin, että jos vanhemmat ei ole mukana koulutuksessa tietyin säännöin, niin sitten ei koiriin tarvitse pitää mitään kontaktia. Vierailijoille tulee omat säännöt ensiviikon aikana. Olen kyllästynyt riitelemään koirista ja niiden käytöksestä, joten toivoisin todella vanhempieni tulevan tähän mukaan.


EPPU

ongelmat, joita ratkotaan:
- lihavuus
- lähtömurina (joku pukee takin ja on lähdössä ulos, Eppu murisee ja pyörii jaloissa)
- ohitustilanteet
- minun puolustaminen (murinaa, pyörimistä, jos esim joku "väärä henkilö" halaa)
- ovikello
- johtajuusongelmat

Koin tänään valaistumisen hetken rappukäytävässä. Emma rauhoittui nopeammin kuin Eppu ja ymmärsin, että sehän se on kaiken pahan alku ja juuri. Epulla ei ole koskaan ollut johtajaa. Miettikään nyt, yhdeksänvuotias pikkutyttö ei oikein osannut olla johtaja villille terrieripennulle. Topin kanssa olleessaan Epun huonoa käytöstä ei pahemmin huomioitu, koska sitä oli vähemmän kuin Topin huonoa käytöstä. Epun kanssa ensin keskitytään lähtömurinaan ja ovikelloon.


EMMA

ongelmat, joita ratkotaan
- ohitustilanteet ja muiden koirien kohtaaminen
- omistushalu ja asioiden puolustaminen/aggressiivisuus
- arkuus
- ovikello
- johtajuusongelmat

Emma... Siinä sitä työtä on eniten ohituksissa. Sen parissa aloitammekin heti työskentelyn. Jirka Vierimaan blogista sain viime yönä (loma, joten unirytmi kauniisti 4-12) hyvän neuvon. Kun koiran opettaa kävelemään vieressä vetämättä, vähentyvät/poistuvat hyökkimiset, ulvomiset ja aggressiot automaattisesti. Kun koira tietää mitä siltä vaaditaan, niin se toteuttaa vadittua sitä käytöstä, jos kokee sen kannattavaksi.


Tälläistä ikuisuus projektia pääsette nyt seuraamaan. Ajattelin kuvata videolle huomenna Emman käytöksen, kun kohtaamme vieraan koiran. Saatte nähdä millainen on lähtötilanne. Voidaan jännittää yhdessä päästäänkö asiassa etiäpäin.


Hyvää, treenirikasta, voitokasta ja rapsutuksia täynnä olevaa 
uutta vuotta 2013 !!!

tiistai 25. joulukuuta 2012

kotikutoisia aktivointivinkkejä


Tarjoile koiralle!

Lupaamastani arvonnasta sananen. Joulu on ylimaterialisoitunut ja se syvin merkitys on jäänyt lahjojen varjoon, joten boikotoin lahjojen ostamista ennen joulua. Tästä johtuen arvnta ilmestyy blogiin uuden vuoden aikoihin.

Sitten niihin aktivointivinkkeihin. Kaiken ei aina tarvitse olla kallista ollakseen hauskaa ja motivoivaa. Tietenkin erilaiset älypelit ovat omaaluokkaansa, mutta eivät välttämättömiä omistaa. Meilläkin on älypelattu säännöllisen epäsäännöllisesti melkein vuoden ajan. Emma on todella hyvä namien hamuamisessa kuppien alta, mutta Eppu on vähän... vähän höpsö.  HUOM! Muista, että koiran tulee olla valvonnan alla, kun se leikkii blogauksessa esiintyvillä aktivointileluilla. 


Pullonpyöritys (Epun lemppari)

Pullon sisään laitetaan nappuloita ja tarjotaa koiralle.
Koirien pitää keksiä miten sää namit ulos.

tarvikkeet:
Asianmukaisesti puhdistettu muovinen juomapullo, 
nappuloita. 



Vessapaperinamirulla

Rytistä hylsyn toinen pää, laita sisälle muutamia nameja ja rytistä toinenkin pää.

tarvikkeet:
vessa-/talouspaperi hylsy
jotain hyvää koiralle



Namipiiloleikki (Emman lemppari)

Sulje koira hetkeksi johonkin huoneeseen, ota namit ja ala piilottelemaan niitä.
Aseta nameja yksittäin tai muutamien ryhmissä esim. huoneen kulmiin, jalkalistojen päälle, kirjahyllyn alahyllylle, kenkään, matonkulman alle, ymsyms. Sitten kun olet valmis päästä koiruuden nenä työskentelemään. :)

tarvikkeet:
nappuloita





Kansinamitus

Koiran pitää joko tassuja tai suuta käyttämällä saada kannen alla olevat namit.

tarvikkeet:
piltti- tai hillopurkin kansi
nami









Namisukka



Tunge herkku sukkaan1 ja tunge sukka1 sukan2 sisään.

Voit myös korvata ensimmäisen sukan sanomalehtisilpulla.
Anna koiralle.


tarvikkeet:

vanha ja risa sukkapari
makkaran pala/jotain jotain koiran herkkua






sunnuntai 23. joulukuuta 2012

joulua ja surua

Mun piti loppuviikosta blogailla tänne, mutta Artun tapauksen takia olen ollut ihan motissa. Joulusiivouskin meni vähän penkin alle. On ollut vaan niin voimaton ja lohdotun olo. En pysty ymmärtämään vähääkään Ollilan perheen surusta, mutta otan osaa heidän valtavaan murheeseen. Itkin itsekin äsken. :(

Koirilla menee vähän tylsästi. Ei päästä edelleenkään kunnon lenkeille, koska kylmyys voittaa aina. Vähän olen yrittänyt kotikutoisia aktivointi- juttuja tehdä(siitä blogaus enskerralla), mutta niitäkin aika vähän. Nyt kun on joulu kohta ohi ja uusi vuosi tulossa, niin täytyy alkaa miettimään lupauksia. Ainakin sen lupaan, että alan tekemään tosissani töitä näiden ongelmakoirien muuttamiseksi yhteiskuntakelpoisiksi.

              Oikein hyvää joulunaikaa kaikille!!! :)


 neiti villikko

sanoin koirille "kotiin" ja eppu lähti salamana kohti rantaa :DD


tärinäkalle :>

mikään koira ole, jänis se on!

sielu lepää kauniissa maisemissa

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

näyttelytähtiä vai tähtinäyttelyitä

Eilinen Winner oli... ajatuksia herättävä. 
Alunperinhan Emma hankittiin mulle kaveriks virallisiin näyttelyihin ja suunnitelmissa oli jopa pentujen teettäminen, jos koira osoittautuisi terveeksi, hyvä luonteiseksi, näyttelyissä menestyväksi ja hyväksi harrastuskaveriksi.  Jooo o... No voin kertoo, ettei hemusta kyllä äitikoiraa tule. Eikä kyllä näyttelytähteäkään! Eilen näin kuinka ihmiset riuhtoivat, tiuskivat ja kuristivat väsyneitä kehäraakkeja blingbling- hihnoillaan. Ei tietenkään tarkoita nyt, että kaikki näyttelykoirat kärsivät, mutta kyllä niitä ei-niin-iloisia-esitettäviä näkyi useita. On surullista, että yhteiskuntamme on niin kilpailuhenkinen, että koiralle on pakko saavuttaa joku tkirjainyhdistelmä nimen eteen. No joo, TVA tai KVA on ihan hyviä juttuja, mutta ne Suomen, Ruotsin, Norjan, Venäjän, Viron, Latvian, Liettua ja muiden muotovalion arvot on vähän kyseenalaisia joidenkin koirien kohdalla. En taaskaan tarkoita kaikkia nlykoiria, vaan joitakin erittäin sairaita ja kärsiviä yksilöitä. Jotkut koirat nauttivat huomion keskipisteenä olemisestä, mutta eivät kaikki ja siksi onkin väärin viedä koiria pakolla kehiin. Kyllä minäkin varmasti joskus vielä virallisissa ja epävirallissa näytelmissä tulen käymään, mutta sitten semmoisen koiran kanssa, joka tykkää sellaisesta hulinasta.
Winnerissä ostin vähän viime vuosiin verrattuna (3-4 muovikassillista täynnä tavaraa).
Kuvissa näkyvien lisäksi ostin äitiliinille joululahjan ja paaljon Racinelin puristeluita.
Epun uusi lempilelu on pehmokirahvi, kun Emma taas tykkää kettupallosta hännällä. Molemmat vinkuvia leluja. Eipä meille muita kannata ostaakaan kuin vinkuvia ja tennispalloja. Kaikkia leluja pitää ostaa aina tuplana, vaikka se mikä toisella on suussa on paljon kiinnostavampi kuin se oma. :D

Käytiin tänään ekaa kertaa Keijärven jäällä lenkillä. Koira nautti täysillä!

sitten kuveihin!

vinkulituskatikru + dentastix + vinkuseepra 

(agilityyn) vinkuva kettupallo karvahännällä + vinkukirahvi + vinkulituskapantteri

leikkihetki on paras hetki

älkää vaan kattoko kameraan päin :D

hulluilla on halvat ja hampaalliset huvit

vauhtimimmi

ukkelikin intoutui juoksemaan kuin nuoripoika konsanaan

käytiin mökillä ja emma juoksi heti nassu edellä lumikasaan :>

ukkelipukkeli ja hurtan edustustakki

pallo on vähän kärsinyt näiden käsittelyssä

"sä et vie sitä palloo, sika!"

"saan sen...

... ehkä huomenna"

repimishetki

riuhtomishetki

lussutushetki



tiistai 4. joulukuuta 2012

Kuuraparrat ja Winner 2012

Joulukuu on täällä!
mua niin ärsyttää!
On kylmää, lumista ja kylmää. Koirat palelee lenkeillä, mutta onneksi eivät enää ole kuraisia. Lumi on piristänyt vähän, koska valoisuus on lisääntynyt. Vaikka olen tammikuun lapsi, en pidä kylmästä. Lenkit on sellaisia max vartin pyrähdyksiä, koska koirista ei ole sen jälkeen enää iloa. Emma vapisee ja Eppu nostelee tassuja jo muutaman kymmenen metrin jälkeen. Takit pysyy päällä, mutta tossut eivät näiden tahdissa toimi. Talvi on toisaalta niin ihanaa, mutta toisaalta niin rasittavaa. Ainaista palelua! 

Onneksi pakkaseen ja pahaan mieleen on tulossa muutos. Tänmä viikonloppuna on Voittaja ja Winneri!
Menen lauantaina rakkaimman ystäväni kanssa katselemaan, kiertelemään ja höpisemään. 
Tulee niin parasta ja köyhdyttävää. Parina viime vuotena olen selkä väärällään rahdannut kotiin mitä ihmeellisimpiä myyntiartikkeleita, koska "ne oli niin halpoja!" Tänä vuonna yritän vähän rajoittaa ostoksia, mutta sen voin luvata, että jotain ostan arvottavaksikin. Vanhoille lukijoille on luvassa yksi lisäarpa. ;)
Lauantaista tulee sitten postaus jossain vaiheessa. Nyt muutama kuva eiliseltä.

kastraation jälkeen ukkelin turkin laatu muuttui!
nykyään turkki menee kiharaan, jos ei ole kynitty siistiksi.
kuvassa perskiharat
kuuraparta, lumiukko,
olet rakkas vanha ukko


neiti kuuraparta nahkatakissaan

lumihauvat

"ota kiinni, jos saat!"


Hyviä pakkaspäiviä! :>

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

huono omistaja = kuonopannallinen koira

Otsikon mukaisesti tuntuvat ihmiset ajattelen. Jos vastaantulevalla koiralla on jotain "härpäkkeitä" kuonolla, heti ollaan hyppäämässä puskaan pakoon. Koirahan on aivan silloin vihainen ja varmasti syöksyy ohikulkijoiden kurkkuun kiinni. Joopajoo... Se, että koiralla on kuonoopanta ei tarkoita vihaisuutta, vaan loputonta vetämistä. Vähän taustaa mun ja kuonopannan yhteisestä historiasta.
Emmalla on samanlainen kuonopanta
Oon kirjottanu tätä typerää postausta jo neljänä päivänä! Nyt se on valmis!

Ennen olin ehdottoman kp vastainen. Ajattelin, että vain huonot ja laiskat omistajat käyttävät niitä, koska eivät jaksa kouluttaa koiraansa. Sitten Topille hommattiin kp, joten jouduin vähän mielemään ylpeyttäni, mutta silti olin samaa mieltä. Kuonari on vain huonoja ja laiskoja omistajia varten.
Nyt sitten ostin itse Emmalla kp:n. Jouduin myöntämään itselleni, että olen itse se huono ja laiska omistaja.
Olen lukenut viime aikoina keskustelupalstoja, missä "aikuiset" ovat kertoneet mielipiteitä kuonopannan puolesta ja vastaan. Aika värikäs kokemus se oli. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että kuonopanta ei ole huonojen omistajien ratkaisu. Emman kanssa lenkit normipannalla oli yhtä tuskaa! Koira veti kaikin voimin ja panta painoin kurkkua. Ei semmonen ole tervettä. Silmänympärykset punertuivat, kun koira ei saanut enää henkeä, mutta kun piti vetää. Koulutus ei paljon auta.

Olen Emman kanssa yrittänyt monia konsteja. Esim1. Koira vetää, ihminen pysähtyy, koira löystyttää hihnaa palaamalla takaisin päin, matka jatkuu. Toi ei toiminu yhtään. Emma vaan jäi sinne hihnan päähän haisteleen ja melkein kymmenen minuuttiakin jökötettiin paikallamme. Ei oikein toimi... Esim2 Toinen tyyli on se, kun koira vetää, komento, koiran siirtäminen takaisin sivulle hihnan avulla. EI RIUHTOMALLA! Tämä toimi aika pitkään, mutta lopulta Emma veti, juoksu sivulle, otti kontaktin ja samantien hyökkäsi taas vetämään. Esim3 Kolmas keino on, että aina kun koira vetää vaihtuu suunta. Se nyt ei toiminut yhtään. :D Kaks askelta eteleenpäin, käännös, kolme askelta pohjoiseen, käännös, kaksi ja puoli askelta etelään, käännös kaks askelta pohjoiseen. Kuten ymmärsitte, me ei edetty ikinä mihinkään. Mentiin tyyliin ympyrää kotipihassa.

Nyt on kuonopanta ja pystytään lenkkeilemään muuallakin kuin vaan pihassa. Emma ei enää vedä ja on muutenkin rennompi lenkeillä. Kun menee kahden koiran kanssa, ei peruspannoilla kovin helppoa ole hallita. Varsinkaan jos vastaan tulee koira. Toinen menee paniikkiin ja toinen puollustaa pelokasta toveriaan rähisemällä. On äärimmäisen rasittavaa, että Epusta on tullut niin suojelevainen Emmaa kohtaan. Se tuntuu ajattelevan, että jokaikinen vastaantulija aivan varmasti suunnittelee neidin kimppuun hyökkäämistä. Tuotakin olen yrittänyt harjoitella, mutta kun Emma ulisee ja niin on hieman hankalaa keskittyä Epun käytöksen korjaamiseen. Nykyään useimmat lenkit mennään yksitellen. Ei niitä kehtaa enää yhtä aikaa viedä. Kaikki koiralliset vastaantulijat kaikkoaa meidät huomattuaan. Hieno tunne olla kulmakunnan kauhu...

Mä oon taistelija ja kyllä tästä vielä jotenkin selvitään. Ehkä leikkauskin rauhoittaa Emmaa.
Epusta mulla on vähän huonoja uutisia, mutta niistä sitten ens kerralla. Täytyis käydä lekurilla sen kanssa. :(



lauantai 3. marraskuuta 2012

We are alive!

Ommoolommoo on tullut taas pidettyä, vaikka kaikkea on tapahtunut!

Tuli käytyä Tuikun(ison ja mustan koiran) luona. Jooh... No menihän se odotettua paremmin. Aluksi Emma ulvo. Se ulvo ehkä vartin, sit oli vähän aikaa hiljaa, sit se ulvo taas. Emman ja Tuikun leikit ei ihan kohdanneet, mutta ainakin neiti vähän tottui(leikisti) niihin kaameimpiin otuksiin maan päällä eli isoihin ja mustiin. Tuikku on ihan mahtikoira! Jenny on tehnyt kovasti töitä ja se näkyy! Olispa mullakin tommonen motivaatio ja taito treenata. Nostan kyllä hattua ja korkeelle! Oot mun idoli! :) 
Emma ja Tuikku

Lunta tuli, mutta onneks se suli! Oon nimittäin äärimmäisen laiska koulumatkojen suhteen, joten skootterilla on paljhon kätevämpi mennä kouluun kuin jalkasin. Kohta keeway lähtee talviunille ja ei herää enää enskeväänä meidän pihalta, koska... MÄ SAIN KEVARIKORTIN! :D Oon niiiin ilonen! 
Koirat nautti lumesta sen vartin, jonka jälkeen Emma tärisi niin paljon, että oli pakko mennä kotiin. Epustakin havaitsi pientä palelua ja pakkasta oli tosiaan se -2... Jippakajeij! Ihan jees talvi tulossa, jos nää monsteridogit ei kestä pari miinusta. Mites siten ku on parikymmentä miinus astetta? Takit päälle, mutta ei se auta jos tassut jäätyy. Tassutossu nämä ei suostu käyttään. Oon miettiny, että ajatteleekohan koirat, että semmoset on noloja käyttää. Koirapiireissä kai nauretaan niille, joiden on pakko käyttää kenkiä. Epun ilme oli meinaan semmonen, kun sillä yhen talven ne tohvelit oli, että "siis mä en tod mee pihalle näillä". Ja kyllä muuten meni! 
Marraskuun lopussa tai joulukuun alussa sais tulla pysyvä lumi. Vesisadetta en jaksa enää, enkä niitä mutatassuja! Ei mulla ollut mitään järkevää sanottavaa ollut, tulin vaan kertoon, ettei olla kuoltu. Se kuonopanta postaus tulee ehkä huomenna tai alkuvikkosta. Ja arvontaakin olen ajatellut, mutta se tulee joulukuun puolella! Vanhoille lukijoille on luvassa yksi ylimääräinen arpa. :)
Mutta seuraavaksi kuvia ja hyvää syksyn jatkoa, talven, joulun ja lumen odotusta. 
Sekä hyvää Pyhäinpäivää! 


lumimies

Eppu nauttii lumesta!

Luminainen

Hemppa ja Hempan kuonosyndeemi


Lasten leikit tais olla vähän tylsää seurattavaa. :D

Tykinkuula!

"no oli pakko vähän maistaa!"

Emmalla on taito pilata Epun kuvat :`D

lauantai 13. lokakuuta 2012

mutaleikkejä ja läskikasoja

Tänään Emma oli leikkimässä kahden koiruuden kanssa!
Äiti kilttinä heitti meidät Antaverkkaan, jossa ystäväni Ella asuu samojedinsä, Welhon, kanssa. Emma ja Wee on "yökyläkavereita" eli neiti oli kerran mun mukana yökylässä. Uutena tuttuvuutena oli Ellan mummun koira, puolen vuoden ikäinen Amerikan cockeri narttu, Sissi.


Ensin käveltiin pieni lenkki ja se meni.... vaihtelevasti. Tai no periaatteessa hyvin, mutta Hemu ei oikein pysynyt pöksyissään ja yrittä vetää joka välissä. Kyllä siinä hyviä hetkiäkin tuli! Sen jälkeen suunnattiin pellolle ja koirat juoksivat villeinä ja vapaina ympyrää. Emma N A U T T I !! Onhan viime leikki kerrasta aikaa. Mutaisella pellolla riehumisen hinta oli likainen koira, likainen omistaja ja likainen kamera. Mutta ei se mitään, koska päätähti tykkäsi.


"mä niiiin voitan noi!" 

neiti epävalkoinen pääsi kotona pesulle :)

Hommasin Emmalle kuonopannan. Lenkeillä on nyt jopa siedettävää mennä
molempien kanssa. Kp:sta postaus myöhemmin.

Ella on vähän tassun alla. ;)

Piti ottaa Weestä kuva, mutta tohon linssiin tuli joku ötökkä vähän häiritsevästi. O___O

Sissi jäi vähän vanhempien kakaroiden jälkeen.


Käytiin yks ilta koirien kanssa omassa rannassa ja kamera oli sattunut mukaan. Eppu voi hyvin ja ikävä kyllä lihavasti. Teen mitä tahansa, niin se vaan lihoo. Punnari näytti 9,0 kg..... o_o Mua oikeesti huolestuttaa Eppu, koska ylipainosille koirille tulee herkemmin sydänsairauksia ja sen käveli on jäykkää. Senioriöljyä, hierojalle aika, uusi ruokavalio(puolibarf), entistä enemmän liikuntaa, vähemmän lenkkinameja(syötän niitä aivan liikaa) ja sakkorangaistus kaikille, jotka antavat Epulle ylimääräisiä herkkuja(ÄITI!).

tappelevaiset murmeliinit

mun läskimakkara :3





Käykääs osallistumassa Kipan Pajan arvontaan.
Voi voittaa koirille suut makiaks! ;)